Myytti kolonialismista edistyksen tuojana

A group of European Christian missionaries in Benin pose with students in Porto-Novo, Benin. Illustration from the History of the Catholic Missions (1882).

Törmäsin vastikään eräässä yhteydessä jälleen kerran sitkeään ja yllättävän laajasti hyväksyttyyn myyttiin kolonialismista edistyksen tuojana. Moni sellainenkin, joka tuomitsee kolonialismin julmuudet, näyttää ajattelevan, että kehittiväthän kolonialistit sentään siirtomaidensa infrastruktuuria ja toivat länsimaista sivistystä. Tämä ajatus kertoo kuinka vahvasti kolonialistiset ajattelumallit elävät Suomessakin.

Ajatuskulku voi tuntua luonnolliselta eurosentrisestä näkökulmasta. Meillehän sivistys ja edistys ovat usein synonyymeja länsimaalaisuudelle. Itse asiassa tällaiset näkemykset ovat kuitenkin vain eurooppalaisen kolonialismin ja imperialismin ideologian toisintoa, jota meilläkin on toistettu oppikirjoista lähtien. Lähempi tarkastelu osoittaa niiden absurdiuden.

Eurooppalaisten kolonialismin kohteeksi joutuneet kansat eivät olleet vailla sivistystä, infrastruktuuria tai historiaa. Niillä oli omat yhteiskuntamuotonsa, jotka erosivat toisistaan monimutkaisuudessaan, mutta eivät olleet eri ”kehitystasoilla”, kuten asia yleensä ilmaistaan. Ihmiskunnan historia ei ole lineaarista kehitystä kohti länsimaalaistunutta täyttymystä.

Eurooppalainen kolonialismi jätti syvät jäljet kolonisoituihin yhteiskuntiin. Niiden uuden ajan historiaa on mahdotonta ymmärtää ilman kolonialismia. Siitä huolimatta niillä on pitkä historia myös ennen kolonialismia. Vaikka Euroopan ulkopuolisia kansoja on kutsuttu kansoiksi ilman historiaa, Eric R. Wolfin sinänsä uraauurtavan teoksen otsikkoa lainaten, eivät ne sitä olleet. Se että eurooppalaiset eivät tunne heidän historiaansa ei tee heistä historiattomia.

Eurooppalaisten löytöretket ja valloitukset eivät myöskään synnyttäneet kansainvälisiä verkostoja, vaikka laajensivatkin ja tihensivätkin niitä. Suurin osa Eurooppaa, Aasiaa ja Afrikkaa olivat jo vuosisatojen ajan olleet yhteydessä toisiinsa, ja niin ihmiset, asiat kuin ajatuksetkin levisivät paikasta toiseen. Amerikoiksi myöhemmin nimetyillä mantereilla puolestaan oli oma verkostonsa.

Vaikutteet ovat aina levinneet muun muassa valloitusten kautta, mutta valloitus ei ole edellytys vaikutteiden leviämiselle. Siksikin on erikoista ajatella, että eurooppalaiset keksinnöt eivät olisi voineet levitä myös muun kanssakäymisen kautta. Toisaalta on muistettava aina myös se, että eurooppalaiset ovat olleet vaikutteiden siirtymisessä historian saatossa niin saavana kuin antavanakin osapuolena.

Ideologian tasolla kolonialismi oikeutettiin ensin erityisesti kristinuskon levittämisellä, myöhemmin laajemminkin eurooppalaisen sivistyksen levittämisellä barbaareina pidettyjen kansojen keskuuteen. Taustalla oli siis ajatus eurooppalaisten paremmuudesta ja eurooppalaisen kulttuurin universaaliudesta.

Kolonisoiduista kansoista myytti kolonialismista edistyksen tuojana tekee lapsia, joille eurooppalaisten on isällisesti opetettava, kuinka heidän tulisi elää. Eikä tämä ajatus ole mihinkään kadonnut, vaan siihen törmää edelleen niin sanottua globaalia etelää koskevissa puheenvuoroissa.

Samalla tavalla edelleen ajoittain kuulee joitain ihmisiä, ihmisryhmiä tai valtioita kehuttavan siitä, että nämä ovat länsimaistuneet. Taustalla ei välttämättä ole rasistista tarkoitusta, vaan länsimaalaisuutta on totuttu pitämään synonyyminä edistyksellisyydelle, mitä se kulloinkin tarkoittaa. Ajatus on siitä huolimatta rasistinen ja holhoava.

Eurooppalaisten kolonisoimat kansat eivät tarvinneet kolonialismia, eivätkä he siitä hyötyneet. Toki kolonialismilla saattoi olla positiivisiakin vaikutuksia ainakin joidenkin paikallisten elämään, mutta kolonialismissa on kuitenkin kyse järjestelmällisestä riistosta. Sivistyksen ja edistyksen nimissä on myös hävitetty valtava määrä kulttuuriperintöä, niin aineellista kuin aineetontakin.

Käytännön tasolla ilmiö on toki monimutkaisempi, eivätkä kolonialistien ja kolonisoitujen suhteet ole olleet mitenkään suoraviivaisia tai mustavalkoisia. Alistaminen ei ole ollut täydellistä eivätkä kolonisoidut vailla toimijuutta. Kuitenkin kolonialismi perustuu viime kädessä aina siihen, että emämaa pyrkii käyttämään hyväkseen siirtomaiden luonnonvaroja ja työvoimaa.